ORFF-SCHULWERK
Alkusysäys
Saksalainen säveltäjä Carl Orff (1895-1982) perusti Dalcroze- ja Laban-tekniikoihin perehtyneen tanssija Dorothée Güntherin kanssa nuorille aikuisille tarkoitetun voimistelu-, tanssi- ja musiikkikoulu Güntherschulen Müncheniin 1924. Molemmat korostivat musiikin ja liikkeen luonnollista yhteyttä ja kokonaisuutta ja pitivät molemmissa tärkeänä myös improvisointitaitoa. Uraa uurtavaa Güntherschulessa oli se, että koulun perustaneet muusikko ja tanssija suunnittelivat yhteistyössä siellä annettavan musiikki- ja tanssikasvatuksen täydentämään toisiaan. Koulun musiikinopetusta varten Orff aloitti soittotekniikaltaan klassisia soittimia yksinkertaisempien rytmi- ja melodiasoittimien kokoamisen. Melodiasoittimet hän kehitti soitinrakentaja Karl Maendlerin kanssa kaikukopallisten indonesialaisten ja afrikkalaisten ksylofonien pohjalta.
Musik für Kinder
Vuonna 1930 Orff kokosi oppilaansa Gunild Keetmanin kanssa Güntherschulessa saamiensa kokemuksien pohjalta ensimmäisen Schulwerk teoksen ”Rhytmisch-Melodische Übung”. Kun Orff alkoi muokata musiikkipedagogisia ajatuksiaan myös lasten musiikkikasvatukseen sopiviksi, sarja sai jatkoa kirjasta ”Musik für Kinder – Musik von Kindern”, joka ilmestyi vuonna 1932. Sodan alkaessa Güntherschulen toiminta lakkautettiin poliittisesti ei-toivottuna ja koulu tuhoutui kokonaan arvokkaine soittimistoineen Münchenin pommituksissa 1945.
Orff-Schulwerk
Orff jatkoi musiikkikasvatuksellisen lähestymistapansa muokkaamista 1948, kun häntä pyydettiin tekemään lapsille suunnattua musiikkiohjelmasarjaa Baijerin Radioon. Sen myötä Orff innostui uuden, lapsilähtöisen musiikkikasvatuksen luomisesta. Sen avainajatuksena oli lapsella vielä tallella olevan musiikin, liikkeen ja puheen luonnollisen yhteyden säilyttäminen ja kehittäminen. Tälle pohjalle Orff ja Keetman kokosivat viisi- osaisen kirjasarjan ”Orff-Schulwerk – Musik für Kinder”, joka ilmestyi vuosina 1950-1955. Myös nämä kirjat oli tarkoitettu vain malliksi siitä, miten lasta voidaan Orffin näkemysten mukaan johdattaa musiikilliseen ajatteluun ja kehittymiseen. Orff korosti, että esimerkit oli tarkoitettu kokeiltaviksi, muunneltaviksi ja kehitettäviksi. Opetuksen lähtökohtana tuli aina olla improvisaatio ja yksinkertaistenkin elementtien pohjalla mielikuvituksen leikki.
Orff-Schulwerkin ydinasioita ovat musiikin ja tanssin integraatio, luovuuden ja ryhmän tärkeyden painottaminen sekä tanssin improvisatorisuus. Tanssikasvatus muodostuu lasten liikuntaleikeistä, tilaa hyödyntävistä rytmiharjoituksista, yksinkertaisista, kansanomaisista tansseista ja improvisaatiosta. Schulwerk onkin yli viidenkymmenen vuoden ajan rikastuttanut monen lapsen ja aikuisen elämää antamalla heille mahdolli- suuden yhdessä tanssien, laulaen ja soittaen päästä lähemmäs yhteistä ymmärtämystä.
Elementaria
Schulwerkin muokkaamisen myötä syntyi elementaarinen musiikki, elementaarinen soittimisto sekä elementaarisia tanssimuotoja ja loruja. Elementaarisuudesta tuli Schulwerkin perusajatus. Elementaarinen musiikki ei ole koskaan pelkkää musiikkia, vaan sillä on aina luonnollinen yhteys liikkeeseen, tanssiin ja kieleen. Lapsi osallistuu siihen kokonaisvaltaisesti ja itse tuottaen. Elementaarinen musiikki lähtee kehosta, se on jokaisen opittavissa ja koettavissa ja se on lapsen maailmaan sopivaa. Elementaarinen soittimisto koostuu kehosoittimista, rytmisoittimista ja melodiasoittimista. Melodia- soittimien kehittämisen Orff aloitti jo Güntherschulen aikoihin mutta nykyisen muotonsa nämä laattasoittimet saivat Klaus Becker-Ehmckin toimesta, joka perusti tänäkin päivänä alkuperäisiä Orff-soittimia valmistavan Studio 49 –soitintehtaan vuonna 1949.
Orff ei koskaan kiteyttänyt Schulwerkia metodiseen muotoon, vaan halusi sen jäävän avoimeksi sekä ajan ja kulttuurin että kasvattajan ja lapsen välisen vuoropuhelun vaikutuksille. Schulwerk haastaa kasvattajan ottamaan lapsen aktiivisesti mukaan vuorovaikutteiseen kasvatustapahtumaan mutta korostaa myös opettajan omaa luovuutta ja soveltamisen taidon tärkeyttä kasvatustilanteissa. Orff-Schulwerkin mukaisen pedagogiikan keskeisimpiä ajatuksia ovat toiminnallisuus ja tekemisen kautta oppiminen. Orff tarkoitti Schulwerk-teoksiensa esimerkit malliksi siitä, kuinka musiikillisia ja tanssillisia elementtejä voi oppilaiden kanssa lähestyä ja työstää. Toiminnan lähtökohtana ovat lasten omat musiikilliset kokeilut ja improvisaatio ja siihen tulee aina liittää myös tanssi ja liike.
Orff-Instituutti
Kiinnostus Orffin ajatuksia kohtaan heräsi sekä kotimaassa että ympäri maailmaa ja Schulwerk-materiaalia alettiin kääntää muille kielille. Orff huomasi, että pelkkä nuottikuva ei välitä hänen pedagogisia ideoitaan. Tarvittiin opettajien koulutusta, jotta väärät tulkinnat, puutteellinen toteutus ja soittimiston epätarkoituksellinen käyttö eivät olisi kääntäneet Schulwerkia toimimaan alkuperäistä perusajatustaan vastaan. Salzburgiin vuonna 1961 perustetun Orff-Instituutin tehtäväksi tuli Schulwerkin kehittäminen ja siitä kiinnostuneiden opettajien kouluttaminen.
LUE LISÄÄ MM. SEURAAVIN OTSIKOIN:
Historiaa
Mitä on Orff-Schulwerk?
Elementaarisuus
Prosessi ja monipuoliset työtavat
Improvisaatio
Orff-kasvattaja
 |